Superkuun tyttö

Juhannuksen tienoilla oli upea kuutamo, superkuu. Täytyihän se yrittää ottaa kameran muistiin. Nämä kuvat on otettu puolenyön maissa, kuu vasta nousemassa, mutta kun ei myöhemmin jaksanut... Toffee oli jo käpertynyt yöunille eikä sitä todellakaan kiinnostanut lähteä yöjalkaan. Nekku sen sijaan on aina mukana, kun jotain tapahtuu. Nyt ei oikein mitään tapahtunut, ihmiset vaan huokailivat, Nekun mielestä kovin tylsää. Sen verran väsähtänyt tytteli päivän riemuista oli, että muutaman poseerauskuvan siitä sai. Tuskin Nekku mitään haaveili kuuta katsoessaan, luulempa, että se ennemmin kuunteli, mikä kaislikossa suhisi.

Fillarointia

Olen jo pitkään haaveillut pyörälenkkeilystä koirien kanssa. Toffee pelkää pyöriä kuollakseen, sillä se on kahdesti onnistunut kaatamaan päälleen paikallaan olleen pyörän yrittäessään väistää sitä, vaikka oli remmillä kiinni pyörässä. Niinpä joka vuosi on aloitettu pyöräharjoittelut alkeista eli namittelulla pyörän vieressä, sitten parin metrin kävely, niin että minä talutan pyörää ja kävelen koiran ja pyörän välissä. Nekku välittää pyöristä ihan yhtä paljon, joten pyörälenkkeily niiden kanssa on ollut kovin vähäistä.

Nekku kuitenkin tarvitsisi kovavauhtisempia lenkkejä, en siis ole luopunut toivosta. Koskapa Toffee kärsii kovin jäädessään yksinään, olen suunnitellut koirakärryn hankkimista polkupyörään. Tänä kesänä vihdoin sain sen toteutettua. Muuten aivan mahtavaa, ostin kärryn netistä ja selvisi, että se tuodaan Saksasta. Tilasin kärryn tiistai-iltana, seurasin sen matkaa pitkin Saksaa ja Tanskaa keskiviikon ja torstain, perjantai-iltana se oli jo Turussa. Maanantaina se oli Kustavissa (me emme olleet, sillä mulle oli kerrottu kärryn olevan Suomessa aikaisintaan keskiviikkona ja siksi sen Kustaviin tilasinkin). Keltaisesta talosta kävimme ison paketin sitten keskiviikkona noutamassa, se olikin yllättävän kevyt. Kokoominen oli loppujen lopuksi myös helppoa, tosin mukana tullut kaavakuva johti harhaan ja vähän vahingossa keksimme, miten pyörät kiinnitetään...

Juhannuspäivänä kävimme sitten porukalla kokeilemassa kärrypyöräilyä. Tässä ylpeat kärrynkasaajat (olimme siis saaressa jo harjoitelleet). Toffee oli kovin epäileväinen koko hökötystä kohti. Niinpä ahne Nekku sai luvan mennä kärryyn ensimmäisenä. Heitin nameja kärryn perälle ja koira yritti napsia niitä ilman, että sen tarvitsi kiivetä kyytiin. Ei se kuitenkaan niin onnistunut ja lopulta Nekku hyppäsi sisälle ja syötyään loput namit samantien ulos. On se kumma, mitä kateus saa aikaan. Toffee tuli vapaaehtoisesti syömään nameja ja hyppäsi sekin kärryyn. Myös Emma namitteli, tosin se taisi hypätä kärryyn ennen kuin ensimmäistäkään namia oli kärryyn heitetty.

Tässä koirulit on saatu namiteltua ja Toffee ja Nekku yhdessä kärryyn. Kaikki valmiina LÄHTÖÖN.

Siitä selvittiin. Hanna ja Emmakin kokeilivat. Se oli aivan sanoinkuvaamattoman hauskaa. Ainakin ihmisten mielestä. Musta tuntuu, että koirulit eivät nähneet tässä mitään niin hirveän ihmeellistä!

Maistongin pystytystä ja saunomista

Juhannusta vietettiin tänäkin vuonna helteisissä tunnelmissa perinteiseen tapaan. Aamulla suunnistettiin Taivassalon torille hakemaan uusia perunoita ja mansikoita koko koiralauma tietenkin mukana. Torille eivät koirat pääse, mikä on aivan käsittämätöntä, sillä viihtyväthän siellä lokit ja pulutkin, mikä niissä hyvin käyttäytyvissä koirissa on ongelma, mutta siis koirulit viihtyivät tavalliseen tapaan puun juurella varjossa ihan hyvin.

Iltapäivällä vuorossa oli maistongin pystytys. Rahin kylätoimikunnan järjestämä tilaisuus on mukava juhannuksen aloitus. Maistongin koristelu ja pystytys, puheet, musiikkiesitykset ja yhteislaulu pilvettömän taivaan alla nostaa kyllä tunnelman kattoon keskikesän suureen juhlaan. Samalla tuli suoritettua hellepäivän lenkki koirien kanssa. Evääksi otettu raikas vesi kelpasi kaveruksille, vaikka ihmiset taisivatkin maljojaan kohotella jollain muulla jussin kunniaksi.

Mökille tullessa kaikki ryntäsivät uimaan, myös tossutassuinen Nekku. Märkä tossu ei juuri haavaa suojele, joten päätin kokeilla kestäisikö anturahaava jo ilman tossua. Toki haava oli vielä teipattuna laastarilla ja heftalla ja ne vaihdettiin uimareissujen jälkeen aina kuiviin. Hyvin tassu kesti metsässä juoksemisen, kallioilla hyppimisen ja uimisen eikä Nekku alkanut lainkaan nuolla tassuaan, siispä tossukausi loppui 5 viikon jälkeen. Pari päivää vielä teippailin ja puhdistin anturaa, mutta sitten sekin jäi.

Lipunnoston jälkeen juhannuksen kunniaksi loimutettiin lohta. Herkullinen lohi kelpaa myös koiralaumalle, joka sai oman osansa iltaruuan lisukkeena. Voi miten suurella hartaudella niitä ruokakippoja putsattiin. Ei kyllä mikromolekyyliäkään jäänyt nuolematta. Koirakaruselli kiersi kipolta toisella pitkän aikaa.

Saunominen kuuluu suomalaiseen yöttömän yön juhlaan eikä tämä juhannus tehnyt karkkikoirienkaan osalta poikkeusta. Kaikki tulevat mielellään saunomaan, 70-80 asteen lempeät puukiukaan löylyt houkuttelevat tyttöjä nauttimaan. Vaikka käytössä olisi ollut uunituore vasta ei yksikään tytöistä innostunut vihtomaan. Erityisesti Toffee ja Emma viihtyisivät saunassa vaikka kuinka kauan niin, että niitä on välillä patisteltava pois löylyistä. Nekku ei niin pitkistä löylyistä välitäkään, mutta sen kauhistus on kylpyhuone. Siellähän saattaa joutua pesulle. Ovien pitää olla saunasta pukuhuoneeseen asti auki, jotta tyttö pääsee sinkoamaan lauteilta suoraan ulos saunaosastolta pyrkimyksenä, ettei yksikään tassu koskisi kylpyhuoneen lattiaan. Hassu koira, kuka sitä nyt juhannussaunassa alkaisi turkinpesuhommiin.

Ihanaa iltaa vietettiin kallioilla pitkälle yöhön kokkoa polttaen kesästä ja valosta nauttien.